Sonata Arctican keikka Kemissä vuonna 2006. Keikan antia löytyy YouTubesta vuotta myöhemmin - biisin nimi Hiljaisen Talven Lapsi. Alun perin Timo Rautiaisen sooloalbumilta löytyvä kipale esitetään Kemissä hyvin nimekkään ryhmän voimin, mukana tietysti Sonata Arctican: Tony Kakko, Marko Paasikoski, Tommy Portimo ja Jani Liimatainen. Kappaleen säveltäjä sanoittaja, Nightwish- yhtyeen keulakuva Tuomas Holopainen keikkuu koskettimiensa kanssa lavalla Jarkko Martikaisen sekä itseoikeutetusti Timo Rautiaisen kanssa.
Biisi iskee heti koskettavalla piano introllaan ja Rautiaisen pehmeällä äänellä, sääliä ja kaipuuta ilmassa. Biisin kohokohtiin kuuluu alunperin Children Of Bodomista tutun Alexander Kuoppalan tekemä soolo, jonka herra Liimatainen tulkitsee enemmän kuin nuotilleen.
Timo Rautiainen - Hiljaisen Talven Lapsi
Sarvivuori
Joka aamu kuljen kotipolkuni
eksyen, lumi aina peittää jälkeni.
Joka ilta saavun kotiovelle,
tulitikkutytön kanssa käden lämmitän
Meri on nyt ilman rantaa,
lapsi hiljaisen talven vaeltaa.
Ainoastaan sade maan seuraa
kun äänettömyyteen katoaa.
Olit ensilumen lapsi minussa,
liian kaunis maailmaani jakamaan.
Elin suruni, tein siitä rakkaani:
lämmin muisto yösydänunessani.
Meri on nyt ilman rantaa,
lapsi hiljaisen talven vaeltaa.
Ainoastaan sade maan seuraa
kun äänettömyyteen katoaa.
Toisen suulla lauluni laulan,
kaikkeni kannan kehtojen hautaan.
Kylmän sulatan, itseäni kaitsen ja odotan.
Kunpa voisin joskus muuhun herätä
kuin häpeään peilin lävistämään.
Luojan luoma, vailla suojaa.
Sula maa odottaa lasta hukkuvaa.
Meri on nyt ilman rantaa,
lapsi hiljaisen talven vaeltaa.
Ainoastaan sade maan seuraa
kun äänettömyyteen katoaa.
Meri on nyt ilman rantaa,
lapsi hiljaisen talven vaeltaa.
Taivaani etsintä päättyi kultaan ja kyyneliin.
eksyen, lumi aina peittää jälkeni.
Joka ilta saavun kotiovelle,
tulitikkutytön kanssa käden lämmitän
Meri on nyt ilman rantaa,
lapsi hiljaisen talven vaeltaa.
Ainoastaan sade maan seuraa
kun äänettömyyteen katoaa.
Olit ensilumen lapsi minussa,
liian kaunis maailmaani jakamaan.
Elin suruni, tein siitä rakkaani:
lämmin muisto yösydänunessani.
Meri on nyt ilman rantaa,
lapsi hiljaisen talven vaeltaa.
Ainoastaan sade maan seuraa
kun äänettömyyteen katoaa.
Toisen suulla lauluni laulan,
kaikkeni kannan kehtojen hautaan.
Kylmän sulatan, itseäni kaitsen ja odotan.
Kunpa voisin joskus muuhun herätä
kuin häpeään peilin lävistämään.
Luojan luoma, vailla suojaa.
Sula maa odottaa lasta hukkuvaa.
Meri on nyt ilman rantaa,
lapsi hiljaisen talven vaeltaa.
Ainoastaan sade maan seuraa
kun äänettömyyteen katoaa.
Meri on nyt ilman rantaa,
lapsi hiljaisen talven vaeltaa.
Taivaani etsintä päättyi kultaan ja kyyneliin.
